ANNA MULLE
Pimeys mieleni täyttää
Ikävyys aikaani jäytää
Kasvosi vain mua seuraa kuin aavelaiva
Pakenen tummaan yöhön
Vereni kuohuja kuulen
Mistä saisin sun voimas aavelaiva
Miks aika hitaasti menee
Kuolema vaanien tulee
Kasvosi hukkuis niin kuin aavelaiva
Mut laiva aina palaa
Jatkuvasti se palaa
Kuinka pääsisin vapaaks aavelaiva
Mun sydän kuivuu ja kuolee
Valkoinen kuihtunut ruusu
Lähden lopullisesti aavelaiva
Tuulta vastaan huutaen
Tukka tuulessa huudan
Kun en saanut sun voimaas aavelaiva
DONNE MOI
L'obscurité remplit mes pensées
La tristesse me tourmente
Il n'y a que ton visage qui me hante comme un vaisseau fantôme
Je m'enfuis dans la nuit sombre
J'entends écumer mon sang
D'où pourrais-je avoir ta force, vaisseau fantôme ?
Pourquoi le temps passe-t-il lentement ?
La mort, aux aguets, viendra
Ton visage sombrerait comme un vaisseau fantôme
Mais le bâteau revient toujours
Sans arrêt il revient
Comment pourrais-je m'en libérer vaisseau fantôme
Mon coeur sèche et meurt
Rose blanche fanée
Je pars pour toujours vaisseau fantôme
En criant face au vent
Les cheveux dans le vent je crie
Car je n'ai pas eu ta force, vaisseau fantôme