ANNA MULLE

Pimeys mieleni täyttää
Ikävyys aikaani jäytää
Kasvosi vain mua seuraa kuin aavelaiva

Pakenen tummaan yöhön
Vereni kuohuja kuulen
Mistä saisin sun voimas aavelaiva

Miks aika hitaasti menee
Kuolema vaanien tulee
Kasvosi hukkuis niin kuin aavelaiva

Mut laiva aina palaa
Jatkuvasti se palaa
Kuinka pääsisin vapaaks aavelaiva

Mun sydän kuivuu ja kuolee
Valkoinen kuihtunut ruusu
Lähden lopullisesti aavelaiva

Tuulta vastaan huutaen
Tukka tuulessa huudan
Kun en saanut sun voimaas aavelaiva

 

DONNE MOI

L'obscurité remplit mes pensées
La tristesse me tourmente
Il n'y a que ton visage qui me hante comme un vaisseau fantôme

Je m'enfuis dans la nuit sombre
J'entends écumer mon sang
D'où pourrais-je avoir ta force, vaisseau fantôme ?

Pourquoi le temps passe-t-il lentement ?
La mort, aux aguets, viendra
Ton visage sombrerait comme un vaisseau fantôme

Mais le bâteau revient toujours
Sans arrêt il revient
Comment pourrais-je m'en libérer vaisseau fantôme

Mon coeur sèche et meurt
Rose blanche fanée
Je pars pour toujours vaisseau fantôme

En criant face au vent
Les cheveux dans le vent je crie
Car je n'ai pas eu ta force, vaisseau fantôme